-
Pia
Olen tehnyt työurani yrittäjänä ja ammatinopettajana. Muutama vuosi sitten hyppäsin sivuun oravanpyörästä. Lähdin opiskelemaan ja etsimään lempeämpää tapaaolla ja tehdä työtä.
Matkani alkoi ratkaisukeskeisen taideterapiaohjaajankoulutuksesta jatkuen meditaatio- ja hengitysohjaajaksi. Ratkaisukeskeisen kuvataideterapeutin opinnot johdattivatminut edelleen integratiivisen lyhytterapian pariin. Kuvataiteen ja taidemaalarin opinnot kuljettavat minuayhä lähemmäksi unelmiani.
Sudenkorennon lailla – elän hetkessä. Mikrohetkikortit ovat syntyneet tällä matkalla. Neyhdistävät kehollisuuden, läsnäolon ja pysähtymisen. Niiden pienet, lyhyet pysähdykset ja lempeät teot itselletai toiselle voivat muuttaa arkisia ja raskaitakin hetkiähiukan paremmiksi.
Uskon, että hyvinvointi ei synny lisäämällä tekemistävaan keventämällä olemista – hetki kerrallaan.
-
-
Sudenkorentojen aika
Pysähtyminen kaiken kiireen ja stressin keskellä vaatii
taitoa. Mikrohetki on taitava pysähtyminen. Se on myös
lempeä teko itselle tai toiselle ja myös muistus siitä,
että Sinä riität.
Kortin nostaminen käynnistää pysähtymisen hetken.
Kortti kutsuu pieneen tehtävään, joka auttaa kehoa ja
mieltä rauhoittumaan. Rauhoittuminen ja irtautuminen
hetkeksi kaikesta muusta vahvistaa läsnäolemisen
tunnetta sekä yhteyttä itseen ja toisiin.
Sudenkorento symboloi keveyttä ja merkityksellistä py-
sähtymistä. Joskus ihan pienikin hetki voi olla merkittävä.
Laatikko sisältää 30 sudenkorentokorttia, joissa jokai-
sessa on muutaman minuutin tehtävä. Osa tehtävistä
tehdään yksin, osa toisen kanssa tai vaikka ryhmässä.
Korttien värit kertovat tehtävistä:
pinkki noin minuutin mikrohetki
violetti noin 2-3 minuutin mikrohetki
turkoosi mikrohetki, joka tehdään yhdessä kaverin tai
muiden kanssa
Lisäksi laatikossa on pieni opasvihkonen, jossa tehtävät
ja niiden mahdolliset vaikutukset kuvataan tarkemmin.
” Lempeys on teko, ei tunne. Nauti lennosta suden-
korentojen kanssa.”
-
Jarmo
Jarmo Pennala (s. 1962) teki elämänuransa puolustusvoimissa, ison osan siitä merellä.
Eläkkeelle jäätyään, hän päätyi sattuman kautta maahanmuuttajien ja ongelmanuorten opettajaksi kansanopistoon. Pennala on kirjannut kokemuksiaan päiväkirjoihin, kirjoittanut artikkeleita, puheita, pieniä tarinoita ja lyriikkaakin. Kirjoittamista hän on opetellut muun muassa Turun yliopiston kirjoittajakurssilla.
Noitarumpu on Pennalan esikoisromaani. -
-
Noitarumpu
Taistelussa väsyneet viikingit saapuvat Aurajoelle ja haluavat päästä eroon shamaaninoidasta, jonka he vangitsivat mukaansa ryöstöretkeltä. Noita on tuonut heille vain huonoa onnea, mutta viikingit eivät uskalla tappaa tätä kirouksen pelossa. Niinpä he päättävät teljetä noidan luolaan rumpuineen.
Tuhat vuotta myöhemmin eläkkeellä oleva, yksinäinen merimies Perttu lähtee sieneen ja löytää luolan. Paniikissa taikauskoinen merimies nappaa rummun luolasta ja vie sen kotiinsa. Yöllä rumpu herää henkiin.
Perttu ja tämän paras ystävä Paavo kuvittelevat osaavansa hyödyntää aitoa, ikivanhaa shamaanirumpua, mutta rumpu pistää vastaan. Entisen omistajan voimat ja henget eivät ole heidän hallittavissaan.
Noitarumpu on tarina ikiaikaisesta ystävyydestä, toisaalta yksinäisyydestä ja rakkaudestakin. Seikkailu, joka muuttaa jokaisen sille mukaan lähtevän. Humoristinen romaani käsittelee ihmiselämän merkitystä ja pureutuu samalla shamanismiin ja noituuteen.
Jarmo Pennala (s. 1962) teki elämänuransa puolustusvoimissa, ison osan siitä merellä.
Eläkkeelle jäätyään, hän päätyi sattuman kautta maahanmuuttajien ja ongelmanuorten opettajaksi kansanopistoon. Pennala on kirjannut kokemuksiaan päiväkirjoihin, kirjoittanut artikkeleita, puheita, pieniä tarinoita ja lyriikkaakin. Kirjoittamista hän on opetellut muun muassa Turun yliopiston kirjoittajakurssilla.
Noitarumpu on Pennalan esikoisromaani.
